Kirjoitin ensimmäisen kerran kevättalvella 2009 kolumnissani, että olisi vähitellen aika herätä ja viimeistenkin tajuta, ettei Satakunnan Sairaanhoitopiirillä ole Rauman varalle yhtään hyvää aietta eikä tarkoitustakaan säilyttää, saatika kehittää RAS:n palveluita. Ehdotin jo silloin, että katseet tulisi kääntää etelään.

Kulunut sanonta on, että paljon on vettä virrannut Kanalissa, mutta nyt paremminkin tuntuu, että koko ränni on homeessa. Jahkailua SSHP:n kanssa jatketaan ja jatketaan, vaikka kaukot ja pistot ovat jo moneen kertaan vetäneet raumalaiset kölin alta.

Valtuusto on ajat sitten päättänyt, että mikäli Satakunnassa ei voida edetä Medi-Rauman kanssa, aloitetaan neuvottelut toisen kumppanin kanssa. Siitä huolimatta on uudelleen ja uudelleen keksitty verukkeita, joilla suostutaan jatkamaan nöyryytettävänä oloa.

Nyt huudetaan avuksi ulkopuolista erotuomaria. Valtuuston päätöstä ei kunnioiteta. On syntynyt vaikutelma, että eduskuntaan tosissaan pyrkivä Kristiina Salonen ja sinne haaveilevat Hanna Marva ja Sauli Ahvenjärvi, jotka kolmestaan ovat muodostaneet Rauman poliittisen neuvottelutroikan, eivät halua vaarantaa mahdollisia ääniä pienoismaakunnan muista osista. Voin kuitenkin kokemuksesta kertoa, että raumalaisen ehdokkaan ei hirveästi kannata ruutia tuhlata esimerkiksi Porin suuntaan.

Niin tai näin, kyse on kuitenkin Rauman seudun sairaanhoitopalvelujen turvaamisesta. Tämä hevosenleikki näin vakavilla asioilla saa jo riittää. Neuvottelut yhteistyöstä Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin sekä Uuudenkaupungin, että Laitilan sairaaloiden kanssa valtuuston yksimielistä päätöstä kunnioittaen on käynnistettävä pikaisesti.