Päivystävä apteekki

Valtakatu 9
Päivystysviikkoina Ma - La 8 - 21 Su ja pyhinä 12 - 20

Itämerta edemmäs kalaan

  • Laskuveden aikaan.

  • Turskaa tuplana.

  • Kolja (Melanogrammus aeglefinus)

  • Tunturivesien taimenia.

Nykyisten hupenevien arvokalakantojen vuoksi Norja on suomalaisille vapaa-ajankalastajille yhä houkuttelevampi matkakohde. Vaikka valtameretkin kärsivät ilmastonmuutoksen ja liikakalastuksen aiheuttamasta kalojen vähenemisestä, tarjoaa vuonojen maa elämyksiä täkäläisiin oloihin tottuneelle tyhjänpyytäjälle. Jo pelkästään jylhien maisemien ja muiden erilaisten luontoelämysten takia kannattaa reissu tehdä. Lumihuippuiset vuoret, jäätiköt, satojen metrien korkuiset vesiputoukset ja pyöriäisen kohtaaminen vuonolla jäävät helposti mieleen.

Mikäli matkustaa omalla autolla Pohjois-Norjan kalapaikoille, löytyy matkamittarista reissun jälkeen 3 000 kilometriä suurempi lukema. Mökkimajoitukseen on syytä varata 700 - 900 euroa / viikko. Joidenkin mökkien vuokraan saattaa kuulua vene (yleensä pienehkö) ilman polttoainetta. Öljymaassa 95-oktaaninen menovesi kustantaa n. 1,80 € / litra. Ruokaa ja juomia ei viikon reissua varten nykyisillä tullimääräyksillä voi Suomesta asti kuljettaa ja kauppareissu norjalaiseen ruokakauppaan köyhdyttää puolitoistakertaisesti Pirkka-hintoihin tottunutta lompakkoa.

Veneettömälle kalastajalle löytyy hyviä rannaltakalastuspaikkoja, mutta vuorovesi rajoittaa touhua. Laskuveden aikana rannat ovat täynnä liukasta rakkolevää ja nousuveden aikana sama levä aiheuttaa vieheen tarttumista ja kalojen karkuutuksia. Isommista kohteista löytyy yleensä kalastusmatkailua harjoittavia yrittäjiä, joilta voi ostaa kalastusmatkoja. Päivän mittaisilla reissuilla saalis on taattu kipparin paikallistuntemuksen ansiosta. Omatoimiselle veneenvuokraajalle suositeltavaa on veneen varustaminen ainakin kaikuluotaimella.

Itse kalastus on helppoa; pilkki pohjaan ja muutama vavanheilautus silloin tällöin.
Pilkin pohjaan saaminen kylläkin edellyttää siltä n. puolen kilon painoa ja siimakin saa olla väh. 0,30 mm (kuitusiima) tai 0,50 mm (monofiili). Runsaan kirjon vuoksi lajimääritys edellyttää usein muutakin kuin koulun biologian tunneilta saatuja oppeja. Saaliiksi saatavat kalat ovat yleensä eri turska- ja seilajeja. Sivusaaliina voi saada esim. koljaa, silliä, makrillia, kampeloita, merirautua, meritaimenta, puna-ahventa. Tavoitelluimpia (ja herkullisimpia) lajeja ovat ruijan pallas ja kissakala. Merikalastukseen kalaturistikaan ei tarvitse minkäänlaisia lupia. Sen sijaan ulkomaalaisille on määritelty saaliskalojen alamittarajat ja vapojen määrä on rajoitettu yhteen / kalastaja.

Sisävesikalastuksen lupakäytäntö on astetta kirjavampi kuin Suomessa, mutta esim. valtion vesille myydään edullista (255 NOK) vuosilupaa, jolla voi harjoittaa sisävesikalastusta melko vapaasti (ei kuitenkaan lohijoilla). Tunturipuroissa ja -järvissä on runsas rautu- ja taimenkanta, sillä jostain syystä norjalaiset eivät arvosta pienvesikalastusta samalla tavoin kuin me. Myös mato on sallittu syötti. Omalla reissulla paikallinen mökki-isäntämme Bjørn ihmetteli miksi niin toimiva pyyntitapa on Suomessa kielletty!

Hyödyllisiä linkkejä:
- reissun suunnitteluun: http://www.merikalastus.info/kalastus.htm
- majoitusta: http://www.dancenter.no/
- sisävesien kalastuslupa: http://www.inatur.no/o2/Shop-FishTax?forceLocale=fi_FI
- norjan merikartat: http://www.norgeskart.no/adaptive2/default.aspx?gui=1&lang=2 (ruksi kohtaan: Sjøkart Hovedkartserien)
- sää: http://www.yr.no/ (Huom. kannattaa kokeilla vaihtaa kieleksi Kväani) ;-))))