Toraisa torstai
Valmiina pannulle vaan pääseekö lautaselle
Torstaipäivästäni muodostui aivan outo. Taisi olla kalan tähtikuviot täysin väärillä radoilla tuoden päivääni useamman pienimuotoisen haasteen myös ruuanlaittoon. Illalla käpertyessäni nukkumaan olin kuitenkin hyvillä mielin.
Innostumme töissä tekemään pannaria ja riisipuuroa joista tulee niin hyviä että napostelen niitä pitkin päivää. Raakamaito, luomumunat ja –jauhot tekevät ihmeitä näihin tuiki tavallisiin herkkuihin. Jos minun pitäisi noudattaa täysin vegaaniruokavaliota, tulisi kyllä minulle hyvin äkkiä kova ikävä maitoa. Ja myös kananmunia.
Kananmunat ovat tänään pääroolissa perheemme ruuassa. Teemme usein munakkaita ja pidämme niistä kaikki. Tytöt eivät kyllä halua sekaan tai päälle mitään, vaan syövät munakkaat sellaisenaan tai juuston kera. Teemu ja minä lisäämme mukaan milloin mitäkin lihaa; pekonia, ilmakuivattua kinkkua, vasikanpalvia jne. Tämän kokeilun aikana joudumme nuo herkut unohtamaan.
Aikomukseni on ensin paistaa pannulla tomaattia, paprikaa, parsaa ja vegenakkeja pieninä paloina. Saan aikaiseksi riidan. Nuorempi muksu ilmoittaa, ettei suostu syömään nakkeja, hän ei pidä makkaroista ja nakeista, saatikka vegeversioina. Isompi kieltäytyy munakkaasta täysin ja sanoo syövänsä leipää. Monivaiheisen riidan jälkeen molemmat tytöt ovat maistaneet ruokaa, Venla syöden kolme nakin palaa kasvisten joukossa ja Ellasta en osaa sanoa menikö kananmunan lisäksi mitään ruoka-ainesta nielusta alas. Teemulla ilta menee kuntoiluun joten hänen ruokailu ei istu meidän muiden aikatauluun.
Illalla teen taas vihersmoothien ja se tuntuu aina maistuvan koko perheelle. Pyöräytän blenderissä soseeksi kaksi banaania, avokaadon, pakkasesta kourallisen mustikoita ja 10 tyrniä, omenan, ruukku- ja jäävuorisalaatin ja desin kuusenkerkkämehua. Kaipaan kuitenkin hieman lisää makeutta ja mietin mitä vaihtoehtoja sokerin tai hunajan sijaan olisi. Muistan alkuviikosta maistamani soijamansikkajukurtin joka mielestäni oli liian makeaa. Lisään vielä siitä loput mukaan ja pirtelö on valmis. Palaute on, että jos pitäisi arvata mitä on mukana, se olisi hankalaa, sillä eri makuja on vaikea erottaa. Mutta pirtelö on hyvää! Muulla tyylillä en olisi kyllä saanut perhettä syömään mm. kahta kokonaista ruukkusalaattia.
Huomenna menen iltavuoroon ja teen sitä ennen jotain keittoa. Illalla pitää valmistella kasviruoka-ateriaa lauantaille, sillä saamme vieraita. Edessä on mielenkiintoinen viikonloppu, kivaa!




